Pienelle prinsessalle Puppana

Olipa kerran pikkuinen tyttö, jolta Puppanaa puuttui. 

Hän sellaisen nähdessään oli omakseen tahtonut, 

mutta kyseinen pupu oli jo toisen oma. 

Prinsessalle omaa Puppanaa tekemään rupesin, 

intuition ääntä kuuntelin. 

Kankaat valitsin, perhosen surruutin. 

Rakkaudella tikkasin, lämmöllä viimeistelin. 

Omin käsin pieneen syliin luovutin. 

♥♥♥

Puppanaa prinsessa topakasti hoitelee. 

Juttujansa juttelee, pupun vastaukset kuuntelee. 

Porkkana-ruuat laittelee, lusikalla suuhun saattelee.

Illalla petiin peittelee, pienin käsin silittelee. 

Yhdessä unien maahan he lentelee,

satujen maassa ihanassa liitelee. 

♥♥♥

- Taina

Mekin lähdetään markkinoille!

Heippa! 

Koko meidän sisarusparvi lähtee Kainuulaiselle joulutorille,

kuinka jännittävää! 

Ihan kaikkia ei saatu edes kuvaan hetkeksi pysähtymään, mitä lie itse kullakin ollut muka tärkeämpää touhottamista. Osa kuitenkin istahti tahi seisahti kuvaajan eteen hetkeksi. 

Nähdään joulutorilla! 

Velipojan kanssa rannalla

Terve! 

Tuossa päivänä muutama lähdettiin velipojan kanssa täältä maalta käymään isommalla kirkolla. 

Kateltiin kaapista vähän parempaa päälle ja matkustettiin linjuriautolla ihan Kajjaaniin asti. 

Äiti-kani on onneksi ommellut meille palttinapuserot ja illan kähmässä kirjonut kiikkustuolissa kummankin rinnukseen komian kuvan. Ja sarkahousut ihan laitettiin! 

Meillä oli eväät ja kaikki. Pussillinen porkkanoita ja kehvettiä termospullossa. Käytiin vähän asioilla ja kateltiin muuten vaan pitäjää. Kyllä kohokohta taisi olla se, kun pyörähdettiin Paltaniemen rannalla hetkinen päivää paistattelemassa. Otettiin siinä muutama kuva perhealbumiin tallennettavaksi. Isä lainasi kameraansa, mutta vannotti pitämään siitä hyvää huolta. Silläpä me ei sitä oikein tuolla torilla uskallettu pitää esillä. 

Oli kyllä mukava päivä, siitä jäi hyvät muistot. Näytänpä teillekin muutaman kuvan meistä. Minä olen muutaman minuutin velipoikaa vanhempi, mutta on meissä kuulemma paljon samaa näköä. 

Mitä mieltä te olette? 

Taitaa helteet olla tältä kesältä pidetty. Van ensi kesänä mennään kyllä uudelleen ja otetaan pikkusisko mukaan! 

Kirjoitteli se vanhempi veljes

Tunnetteko Punkelin?

Keskiviikko-heipat! 

Täällä Kainuussa on (taas) satteista, mutta eipä anneta sen painaa mieltä alas. 

Jokainen voi sytyttää sisälleen auringon, joka valaisee oman itsen lisäksi myös koko joukon muita ihmisiä. Käännetäänpä siis katkaisija sinne ON-asentoon, katse eteen ja suupielet ylöspäin! 

Ajattelin eilen, että voiko Puppanalle liittää enkelinsiivet. Mikä siitä sitten tulee? 

Enkelipuppana? Puppanaenkeli? 

Punkeli? 

Tämä Punkeli lähtee ilostuttamaan mummolaa. Viritän siihen pienen auringon valmiiksi, että mummo saa iloa sydämeen aina Punkelia katsoessaan ♥

Punkelimaista päivää ruudun sinne puolelle.

- Taina

ps. Liki tuhat klikkausta tällä meidän pienokaisella täynnä, olen hämmentynyt. Kiitollinen ja iloinen ♥ 

Puppanat uuteen kotiin

Hei vaan! 

Pyörähtääkin sitten "minun viikkoni" käyntiin, vaikka ei me varmaan hampaat irvessä näistä vuoroista kiinni pidetäkään. Hirveästi ei ole mielessä, mitä linjaa tulen tämän viikon pitämään. Itseni tuntien tulossa on sillisalaattia, jossa ei sitä kuuluisaa punaista lankaa nähdä! 

Aloittelen kuitenkin esittelemällä pariskunta Puppanat. Tämä on muuten ensimmäinen tilaus, jonka sain tämän blogin kautta ♥

Jos sinä haluaisit kotiisi tai lahjaksi Puppanan tai kaksi, ota yhteyttä sähköpostilla (osoite näkyy tuossa sivupalkissa). Vaatteista ja vartalon väristä voi esittää toiveita, tosin hirveän isoa kangasvarastoa minulla ei ole. Eiköhän me kuitenkin sopimukseen päästä. 

Puppanat voi noutaa Kajaanin keskustasta sopimuksen mukaan tai sitten käytämme Postin palvelua. 

Kaunista viikkoa jokaiseen kotiin! 

- Taina