Valopallot

Moikka!

Kylläpäs se aika vierähtää äkkiä, tunnustaa kuin olisin viime viikolla kirjoitellut tänne pienistä teoksista. Mutta kovin suurista teoksista ei nytkään ole kyse, sillä ajattelin näyttää teille aikaansaannokseni valopalloista, joita innostuin kokeilemaan.

Minulla on ollut aikomus kokeilla valopalloja jo monta vuotta sitten, mutta en vaan ole saanut aikaiseksi tehdä niitä aiemmin. No nyt kun olen ollut flunssassa, enkä ole voinut yhtään pölyyttää kangasta tai lankaa : (, niin muistin nämä valopallot. 

Ensimmäisen satsin palloja tein mustasta paperinarusta. Paperinarua oli helppo työstää ja pallot syntyivät sukkelaan. 

Tuloksena syntyi tällaista:

Toisen satsin palloja tein ohuesta puuvillanarusta. Puuvillanaru oli jo heti vaikeampi työstettävä, sillä se tahtoi sotkeentua helposti. 

Puuvillalangasta tehty valopallosarja näyttää tältä:

Itse tykkään kovasti näistä. 

Mukavaa vaihtelua entisiin valoihin.

Touhukasta tiistaita!

-Satu

Pieniä koristeita

Heissuli vei!

Hih...tämä viikko menee näköjään meikäläisellä pienien askarteluiden parissa. Kovin suuria ei tässä ole kerinnytkään tekemään, ollaan oltu nimittäin lähes viikko syysloma reissulla.

Miten sitä aina niin innolla  odottaakaan reissuun pääsyä, mutta loppuviimein kotiin on vielä ihanampi palata. Vaikkakin kotona odottaa se laukkujen purkaminen, pyykkien pyykkääminen sekä jääkaapin tyhjyys on oma koti se paikka missä on hyvä olla.

Näin käsityöihmisenä reissussa iskee aina se tekemisen tuska, jotain pitäisi saada tehdä. Kovin isoja töitä ei pysty tekemään, mutta aina sitä jotain pientä. 

Tällä kertaa innostuin tekemään pieniä koristeita pyykkipojista, paperista, kankaasta, nauhasta ja helmistä. Onneksi tuolla suuressa maailmassa on hyviä askarteluliikkeitä tähän luomisen tuskaan : )

Tällaisia pieniä koristeita sain aikaiseksi:

Rosoromanttisia, hörsylöitä

pyykkipoika kiinnityksellä.

Innostuin laittamaan koristeet koivun oksiin, joihin koitin saada hieman lumen tuntua aikaseksi...

Mietin tässä vaan, että miltähän nämä koristeet näyttäisi joulukuusessa... hym...joudun varmaan jouluna kokeilemaan : )

Mutta nyt on hyökättävä haravan kimppuun, täällä on nimittäin ollut lehtisade sillä välin kun olimme reissussa.


Touhukasta viikon jatkoa!

-Satu

Pieniä puita

Maanantinen moikkelis!

 

 

Ajattelin aloittaa tämän postausviikkoni esittelemällä teille pieniä puita, joita lapsen kanssa askartelimme viimeviikolla.

 

 

 

 Aina ei askarteluihin kovin ihmeitä tarvitse, jopa luonnon antimista saa kaunista aikaan.

 

Alotimme puiden valmistelun keräämällä luonnosta poronjäkälää, puolukan varpuja ja kuivaneita oksia. Poronjäkälän otimme sisälle kuivumaan ja kun se oli kuivaa musertelimme sen.

 

 

 

 

Tämän jälkeen otimme isompaa puuta varten vanhan kukkapurkin, jonka pinnan sivelimme erikeeperi-liimalla.

 

 

 

Sitten kierittelimme purkin poronjäkälä rouheessa, jolloin purkki sai mukavan eläväisen pinnan.

 

 

 

 

Kun purkki oli kuivanut, täytimme sen hiekalla ja tökkäsimme kuivaneesta oksasta puun varren hiekkaan pystyyn. Tämän jälkeen otimme pahvia, josta teimme tötteröt. Isomman puun tötterön päällystämiseen käytimme puolukan lehtiä ja pienempään puuhun poronjäkälä rouhetta. 

 

 Kun tötteröt olivat valmiit, nostimme ne kepin päälle kepottamaan. Hiekan pintaa piti vielä hieman piilottaa. Siihen käytimme sammaletta ja pieniä koristeita.

 

 

 

 

 

 

 

Koska pienemmän puun tötterö kieritettiin poronjäkälässä, jouduimme purkiksi valitsemaan jotain muuta kuin poronjäkälällä päällystetyn saviruukun.

 

Tähän passasikin vallan mainiosti itse valamamme pieni betonipurkki. Koristeeksi laitoimme niinikään itse valamiamme pieniä tähtiä ja omenoita. Tainan postaus "Sekaisin sementistä, pöhkönä betoniin" sai meidätkin innostumaan betonitöistä ; )

 

 

 

 

Ja aika kauniita puita saimme aikaseksi.

Mitä mieltä olette?

 

 

 

 

Satumaista viikkoa teille kaikille!

 

-Satu

 

 



Pieniä ikkunanpokia

Mukavaa maanantaita!

Kyllä se vaan niin on, että pitäisi aina välillä muistaa huolehtia myös itsestään. Täälläkin niskat on ihan jumissa, pää on kuin haminan kaupunki.

Niinpä otinkin tänä aamuna aikaa itselleni ja kävin hieronnassa. Voi taivas, kuinka ihana hoito olikaan. Nyt olo on kepeä kuin keijukaisella... ainakin vähän aikaa ; )

Tästä olotilasta inspiroituneena, tein muutaman mini ikkunanpoka koristeen. Ikkunanpoka aihiot sain ihaNaiselta Tainalta, joka otti ne lasten pelikorteista talteen : )

Ja tällaisiahan niistä tuli...

Aurinkoa päivääsi!

-Satu

Pientä tuunausta

Heissan vaan! 

Aina ei jaksa ommella (niska on korvaa myöten aivan pois pelistä), mutta pakkohan sitä on jotain kuitenkin puuhastella. Kaivelin kaappeja ja tartuin muutamaan pikkuprojektiin. 

Ostin alla olevan taulun joskus alennusmyynnistä. Tiesin jo ostaessani, että tulen tekemään sille jotain. Kehyksestä lähti myös pinta hintalapun matkaan, joten pakkokin oli maalipurkille mennä. 

Siispä avasin taulun ja sudin maalia ronskilla kädellä (ei se oli niin justiinsa). Kirjoin kankaalle kukkasen ja kiinnitin sen alle enkelin. Lopuksi metallinen siipi halusi tulla liimatuksi kehyksen alalaitaan. 

Toinen ale-ostos oli tämä sauna-kyltti. Tuunausmielessä tämänkin ostin (kun halvalla sain). 

Saunan oveen ei tarvita kylttiä, joten maalia tämäkin sai pintaansa. Poistin tuon sauna-tekstin ja lisäilin muutaman pikkujutun. 

Tuunaus-torstaita teillekin! 

- Taina 

Snadisti romanttista

Aurinkoista elokuun tiistaita! 

Täällä Kainuussa paistaa aurinko, ei tulekaan nyt satteita. 
Ihanaa (tähän aurinkolasipäinen hymiö).

Kun sunnuntai meni vähän matalammissa fiiliksissä, iski eilen sitten vastareaktiona siirappisuuspuuska. Käytyämme ensin toisen Satteita-naisen kanssa rannalla lekottelemassa, tartuin kranssipohjaan ja roiskin siihen vähän "vaahtokarkkia". Koska inspis tuli ihan puskista, en mitään vaihekuvia hoksannut teille ottaa. Sepä olisin ollut ensimmäinen DIY-postaukseni (= do it yourself), tai tuttavallisemmin suomeksi TSI (tee se itse). Jospa ensi kerralla maltan tarttua ensin kameraan ja vasta sitten liimapistooliin! 

Mutta tämmönen siitä siis tuli: 

Keskellä oleva sydän on vain nitkuteltu paikalleen, ollen siis vaihdettavissa. En oikein tiedä, jääkö se siihen, vai keksinkö jotain muuta. Välttämättä kranssi ei kaipaa sisäänsä mitään. Minulla on joskus taipumusta tårta-på-tårtailuun, eli lähtee ns lapasesta. Ehkä joskus saa ollakin vähän liian siirappista, eikös? 

Pohjana on siis puolikas styrox-kranssi. Sen maalasin vaaleanpunaisella askartelumaalilla. Seuraavaksi kääräisin kranssin vaaleanpunaiseen pitsiin. Sen jälkeen kiinnitin nauhoja, erilaisia pitsistä väsäämiäni ruusukkeita ja rusetteja kuumaliimalla, sekä nappeja, paperikukkia, helmiä... 

Keskellä oleva sydän on puulevystä kuviosahalla leikattu. Maalasin kertaalleen valkoisella maalilla ja kiinnitin servetin decoupage-lakalla. 

Kuvia kun katsoo, niin kyllähän tuohon kranssiin voisi vielä muutaman ruusukkeen lisätä noihin tyhjiin kohtiin... hmm! 

- Taina