Olipa kerran pikkuinen tyttö, jolta Puppanaa puuttui.
Hän sellaisen nähdessään oli omakseen tahtonut,
mutta kyseinen pupu oli jo toisen oma.
Prinsessalle omaa Puppanaa tekemään rupesin,
intuition ääntä kuuntelin.
Kankaat valitsin, perhosen surruutin.
Rakkaudella tikkasin, lämmöllä viimeistelin.
Omin käsin pieneen syliin luovutin.
♥♥♥
Puppanaa prinsessa topakasti hoitelee.
Juttujansa juttelee, pupun vastaukset kuuntelee.
Porkkana-ruuat laittelee, lusikalla suuhun saattelee.
Illalla petiin peittelee, pienin käsin silittelee.
Yhdessä unien maahan he lentelee,
satujen maassa ihanassa liitelee.
♥♥♥
- Taina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Meistä olisi hirmuisen mukavaista, jos muutaman sanasen viitsisit jättää merkiksi käynnistäsi! :)