29. tammikuuta 2016

Enkelit lentää sun uniin

Heissan! 

Olisi sitten tammikuun viimeinen perjantai käsillä. 

Ilolla ja valolla lähetän sen matkaan ja vilkutan peräänsä. 
Kiitän sydämestäni koko tammikuuta, joka avasi vuoden 2016 raikkaana eteemme,
täynnä uusia mahdollisuuksia ja seikkailuja. 
Tammikuu oli oikein talvinen ja voimakas, ainakin täällä meillä oli melkoiset pakkaslukemat. Nyt ne on toki jo tasoittuneet, kävipä lämpötila nollassa tällä viikolla. 

Täynnä kutkuttavaa odotusta ja luottamusta toivotan helmikuun tervetulleeksi. 
Ajattelen sen ihanan valkoiseksi, täydelliseksi helmeksi, joka heijastaa kevätauringon valoa sydämiin. 


Enkelimäisiä tähtiä on täällä syntynyt viime aikoina. 


On jotenkin jännä huomata, miten noista enkeleistä löytyy tuttuja piirteitä. 
Lähes jokaisesta tulee joku tuttu ihminen mieleen. 


Kuustos Mikko sen taisi laulaa, että "enkelit lentää sun uniin
ja tekee sinusta kauniin". 


Jokainen meistä on kaunis. 


Muistathan sinä sanoa itsellesi aina aika ajoin, että olet kaunis? 
Etkö? 
Otetaanko tästä helmihaaste? 
JOO


Joka aamu sanot itsellesi peilin edessä:
Minä olen kaunis.
Minä olen ihana.
Minä olen kertakaikkisen hyvä tyyppi. 

Ensimmäisinä päivinä se voi tuntua vähän hassulta, jos et ole harrastanut tätä aiemmin. 
Jatka silti sinnikkäästi. Vaikka et uskoisi siihen, vaikka se tuntuisi hullulta. 
Olen varma, että kuun lopussa alat uskoa siihen jo itsekin. 

Ihanaa viikonloppua! 

- Taina 

13. tammikuuta 2016

Sydämiä, sydämiä...


Aikani on nykyään niin kiireistä, etten ole juuri kerinnyt käsitöitä tekemään. Joululoman aikaan innostuin ja kerkesin kuitenkin saamaan jotain aikaiseksi...nimittäin erilaisia sydämiä.

Kokeilin toteuttaa sydämiä eri tekniikoilla: neulomalla, virkkaamalla ja huovuttamalla. Olipa kyllä mukava ottaa pitästä aikaa kutimet käteen ja käpertyä sohvan nurkkaan. Nauttia vain yhdessäolosta ja tunnelmoida kynttilän loisteessa. Ilmankos tekeleeksi kehkeytyivätkin sydämet : )

Neulomalla toteutin hieman suuremman sydämen, sellaisen joka on vanhaan oveeni passeli. Näihin sydämiin on hyvä käyttää vanhoja langan jämiä, niitä joita ei oikein muuhun keksi käyttää.


Neulottu sydän ei itsessään näyttänyt oikein miltään, niinpä koristelin sitä hieman ja ripustuslangaksi laitoin rautalankaa. Jo alkoi näyttää ihan mukavalta :)




Seuraavaksi kokeilin huovuttamista. Huovuttaminen olikin paljon joutuisampaa ja siihen taisin jäädä ihan koukkuun : )
Tässäpä muutama:





Virkatuista sydämistä en ehtinyt ottaa kuvaa...
ne kun lähtivät jo joululomalaisten mukaan :) 
Ehkäpä niistä sitten joskus lisää...


Sydämellistä alkanutta Uutta Vuotta! 
-Satu














11. tammikuuta 2016

Ateljee-enkeli

Rapsakkaa viikon alkua! 
Pakkaset jatkuu. Se on hyvä, tulee mukava jäätie tuonne Oulujärvelle. Kuuluupa sinne railo revenneen, joten kuljetaan varovasti. 

Mainitsin tuossa viime viikolla, että olen testannut uutta kaavaa enkelille. Viikonlopun aikaan se valmistui. Enkelin nimi oli muistaakseni ateljee-enkeli. Muuta erityistä tässä ei juuri ole, kuin käsien kiinnitys. 

Tuli vähän erilainen kuin sillä "peruskaavalla", ihan kivaa vaihtelua. 






Iloa pintaan, valoa kohti mennään koko ajan! 

- Taina 

9. tammikuuta 2016

Jäälyhtyhommia

Lauantai-moi! 

Pakkanen paukkuu edelleen, vaikkakin jo kymmenen astetta vähemmän kuin tuossa viikolla. Aika hurjalta tuntuikin pitkästä aikaa se liki kolmenkympin pakkanen. Minä kun en ole yhtään talvi-ihminen, se tuntui siis aika hurjalta

Luovat ihmiset ovat käyttäneet pakkas-ilmat hyödyksi ja tehneet mitä erilaisimpia jäälyhtyjä. Somessa niihin sitten törmää vähän väliä. Päätin kokeilla itsekin. 

Tästä lähdin liikkeelle: 


Ilmapalloon vettä, silleen sopiva määrä.
Pallon solmin huolellisesti, ettei ilmaa jäänyt pallon sisälle. 


Kas näin.


Sitten kiepautin pallon nurin niskoin, että solmupuoli jää alle. Tämä sen vuoksi, että alapuolesta tulee automaattisesti tasainen ja päällypuolesta nätin pyöreä. 


Kuutisen tuntia vajaan 20 asteen pakkasessa sai aikaan noin sentin paksuisen jään.


Naputtelin reiät sekä alle että päälle.


Sitten pieni kynttilä sisälle (ettei sulata palloa heti alkuunsa). 

Tehkää tekin, jos pakkasia vielä siellä teidän suunnalla riittää! 

- Taina 


7. tammikuuta 2016

Pienelle prinsessalle Puppana

Olipa kerran pikkuinen tyttö, jolta Puppanaa puuttui. 
Hän sellaisen nähdessään oli omakseen tahtonut, 
mutta kyseinen pupu oli jo toisen oma. 




Prinsessalle omaa Puppanaa tekemään rupesin, 
intuition ääntä kuuntelin. 
Kankaat valitsin, perhosen surruutin. 
Rakkaudella tikkasin, lämmöllä viimeistelin. 
Omin käsin pieneen syliin luovutin. 




♥♥♥




Puppanaa prinsessa topakasti hoitelee. 
Juttujansa juttelee, pupun vastaukset kuuntelee. 
Porkkana-ruuat laittelee, lusikalla suuhun saattelee.
Illalla petiin peittelee, pienin käsin silittelee. 
Yhdessä unien maahan he lentelee,
satujen maassa ihanassa liitelee. 

♥♥♥
- Taina

6. tammikuuta 2016

Loppiaiseen joulu loppuu

Hyvää Harrin päivää ja loppiaista! 

Meillä joulu lähti jo uuden vuoden päivänä, kuten Teijakin kertoi tuossa taannoin. Vaikka joulusta tykkään rakastan, en jaksa katella joulukoristeita loppiaiseen asti. Ei se muuta sitä tosiasiaa, että joulu meni jo, ja tulee vasta vuoden päästä. Tämä seikka meinaa minua vähän ahdistaa jopa :( 

Pakkanen paukuttelee täällä nurkissa, joten sisähommiksi on mennyt. Olen surruutellut mummoja tulemaan, ja syntyipä yksi miekkonenkin. Uutta enkelin kaavaa kokeilin, mutta siitä tuonnempana. Nyt esittelyyn pääsee öljymummot ja Ruuperi. 

(Tässä kohden mainittakoon, että jälleenmyyn Young Livingin eteerisiä öljyjä. Nämä mummot liittyvät nyt öljyihin, ne menevät palkinnoiksi alalinjani jälleenmyyjille.)


Tässä ovat Laila Laventeli, Pirkko Piparminttu ja Sisko Sitruuna (oikeastaan Citrus Fresh, mutta suomennettakoon nyt Sitruunaksi). 



Laila on rauhaa rakastava, lempeyden ja levon tuoja. Jos sattuu pipi tai nenä ratkeaa, tulee Laila hätiin ja sipaisee laventeli-öljyä. Laila näyttää vähän nukkumatilta, sillä laventeli on myös oikein hyvä uniöljy. 



Pirkko Piparminttu on entinen opettaja, nyt jo eläköitynyt. Pirkko on topakka täti. Heti ovelta hän käskee heittämään purkat pois suusta ja keskittymään asiaan. Piparmintulla hän saa luokkaan virkeyttä ja raikastusta. Itseltään ja kollegoilta Pirkko häätää päänsäryn sipaisemalla hiukan öljyä ohimoille. Myös matkapahoinvointiin Pirkko käyttää piparminttua. Sitä on eläkeläisten bussimatkoilla mukava nuuskaista suoraan pullosta, joka aina kassissa kulkee mukana. 


Tässä on Sisko. Hän pitää kovasti siivoamisesta sekä auringosta. Kun kevätaurinko alkaa paistella enemmän sisään, rupeaa Sisko kuuraamaan talon katosta lattiaan. Eipä silti, sen hän teki jo jouluksi. Sisko on hulluna sitrus-öljyihin, ne kun ovat mainioita siivouksessa. Sitruunalla hän irrottaa sitkeimmät liat uunista ja hellalta, sekä pinttyneen lian liesituulettimen päältä. Myös pojantyttäreltä lähti purkka hiuksista sitruunaöljyn avulla oikein näppärästi. Aamuisin Sisko nuuhkaisee suoraan pullon suulta jotain sitrus-öljyä, ja jopa karisee unet silmistä. Ilman sitruunapulloa Sisko ei kotoa poistu, ei edes Pirkon kanssa risteilylle. 



Virkeiden eläkeläismummojen mukana pyörii usein vähän nuorempi herra, joka vähän Herra Hakkaraista saattaa muistuttaa (se on ehkä tuo asu, joka vaikuttaa). Hän on Ruuperi Rutavala, joka on kaikkien uniongelmaisten pelastaja. Hänellä on säkissä (ei näy kuvassa) kauniita unia, kivoja kertomuksia, uljaita unelmia ja hauskoja haaveita. Lisäksi hän sipaisee roll on -pullosta pikkaisen öljyä, niin alkaa stressi helpottaa ja unen saanti helpottuu. 

Tämmösen porukan kanssa täällä on puuhasteltu. 
Viettäkäähän rauhaisa loppiainen, huomenna sitten päästään arjen syrjään kiinni. Härkäviikot, niitä päin! 

- Taina 

3. tammikuuta 2016

Tammikuussa

Moi!
Olen kevään lapsia. Ehkäpä siksi kuvittelen tammikuun vaikuttavan minuun aikuisiällä siten kuin se vaikuttaa. Herään horroksesta, keuhkot täyttyvät hapesta. Muutaman vuoden ajaksi kadotin tuon tunteen sairastuessani masennukseen, mutta tänä vuonna tunnen taas tammikuun voiman. Ehkäpä juuri sillä energialla minulla on tarve siivota joulut pois heti Uuden Vuoden päivänä. Laittaa pimeydestä muistuttavat asiat piiloon. Valo, sitä kohden.
Meidän olkkari on hyvin harmaavalkoinen. Rakastan luonnon omia sävyjä ja ne vaihtuvat hieman vuodenaikojen mukaan. Nyt tammikuuhun sopivat mielestäni vaaleat ja kylmät sävyt. Kevään edetessä sisustukseen saattaa tulla ripaus vihreää ja ehkäpä sipaisu pinkkiäkin.
DSC_0118

DSC_0117

DSC_0112

DSC_0113

DSC_0111

DSC_0110

DSC_0108

Valoisin tammikuisin ajatuksin,
Teija


2. tammikuuta 2016

Pikkuisen pojan huone pikkuisella budjetilla

Moi!
Lupailin aiemmin vilauttavani nuorimmaisen lapseni uutukaista huonetta, jonka hän sai perintönä vanhimmalta tyttäreltäni hänen muuttaessaan pois kotoa. Lunastan lupaukseni.
Nykyisin laitan hirmuisen vähän rahaa sisustukseen. Pyrin pelailemaan jutuilla, jotka jo löytyvät kotoa. Nyt jouduin kuitenkin löysyttämään kukkaroni nyörejä verholle ja matolle sekä parille rullalle dc-fixiä. Tuunailin vanhoista pikkukaapeista ja laatikoista huoneeseen tason dc-fixin avulla. Työpöytänä toimii vanha ompelukonepöytä, jonka päälle laitoin vihertävän lasilevyn (sekin jäämistöä eräästä vanhasta tasosta). Huoneen ns tehosteväriksi valikoitui petroolin sininen. Verho on Vallilan Vaskimetsä -verho.  Pojan vaatekaapista löysin vanhan haalaripuvun, jota en koskaan raskinut hävittää. Nyt sille löytyi paikkakin. Siinä se muistuttelee, että lapset ovat niin vähän aikaa pikkuisia.
DSC_0096 – kopio
DSC_0097 – kopio
DSC_0098 – kopio
DSC_0099 – kopio
DSC_0101 – kopio
DSC_0102 – kopio
DSC_0103
DSC_0105
DSC_0107

Iloista päivää Sinulle!
T. Teija

1. tammikuuta 2016

Pieniä kahvivehkeitä

Hei!
Uusi Vuosi vaihtui meillä aikas huomaamatta. Toki muutama raketti piti tupsauttaa taivaan tuuliin puolilta öin, mutta siinäpä se. Tänään olen siivoillut joulut pois, kuten jo useana vuonna aiemminkin. Kaipaan valoa ja avaruutta tupaan.
Kuluneen viikon aikana olen saanut varsin sähän aikaan minipuolella, mutta aina jotain pientä tulee sentään tehtyä. Lundby-talon keittiö on inspiroinut minua viime päivinä. Keittiö on tyyliltään rähjäisen romanttinen. Kaikki ei ole siellä niin justiinsa. Sieltä puuttuu vielä monia asioita ja mm kahvinkeitin. Kahvinkeitintä tehdessäni päätin kokeilla myös Arabian Pehtoorin pannua. Kahvinkeittimeen minulla ei ollut mitään ohjeita. Kaivelin varastoista erilaisia osia (kanyylin korkki, sukkapaketin muovinen koukku, puinen korunosa, kardemummaputkilo) ja aloin liimailla niitä yhteen.  Päälle maalailin mustaa akryylia. Näinpä jonkinnäköinen kahvinkeittovekotin saatiin myös pikkuiseen 1:16 kokoiseen keittiöön. Pehtoorin pannun tein kartongista ja maalasin punaisella akryylillä.
DSC_0082
DSC_0083
DSC_0085
DSC_0087
DSC_0094
DSC_0095
Onnea Sinulle tähän alkaneeseen Uuteen vuoteen.
Toivon sinulle paljon virkeyttä ja inspiroivia ajatuksia <3
T. Teija