Pieniä pussukoita

Moikka moi!

Kylläpäs se pari viikkoa on hurahtanut remontin keskellä hyvin nopsasti. Kovin suuria ompeluksia ei ole kerinnyt tekemään, mutta jotain pientä täytyy aina olla tekeillä : )

Ihana ystäväni antoi minulle kangasta ja toivoi, että saisin toteutettua siitä jotakin. Hän sanoi olevansa enemmän kuin otettu, jos kangas saisi jatkojalostuksen. Kankaan nähdessäni tiesin heti, mitä siitä tulisi... nimittäin pieniä pussukoita.

Tässäpä näitä: 

pieniä pussukoita (15*18cm) erilaisilla kuvilla ja koristeilla.

Enkelit 

Nainen 1

Enkeli

Tyttö

Nainen 2

Näinhän se on, että toisen roska on toisen aarre. Näitä pussukoita teen varmasti vielä lisää, erilaisin kuvin ja koristein.

Mukavaa maanantaita!

-Satu

Ps. Kiitos ystäväiseni  ihanasta ja inspiroivasta kankaasta. Toivottavasti olet löytänyt omalle pussukallesi jo käyttöä : ) 

Syksyistä lämpöä

Moi!

Lienekö tämä syksyinen satteinen harmaus ja valon vähäisyys syynä, mutta tänä aamuna kaipasin kynttilöitä. Joulukin taisi piipahtaa jo aatoksissani... Hetki kyllä meni pian ohitse mutta silti huomasin päivällä askartelevani nukkekotiin kynttiläasetelmia.

Tämä asetelma syntyi mm suuresta napista ja pätkityistä väriliiduista.

Joulutorille teen myytäväksi minikokoisia joulukukkia, mm näita hyasinttikoreja. :)

Lutuista lauantai-ehtoota sinulle!

T. Teija

Joulutorille mars

No ei sentään ihan vielä, mutta marraskuussa! 

Perinteeksi muodostunut kainuulainen joulutori järjestetään taas tänäkin vuonna. Eihän se jouluntunne ole muuten täydellinen, jos ei siellä käy ihastelemassa ja ostoksilla. Tänä vuonna sinne kannattaa suunnata erityisesti, sillä me ollaan mukana! 

Olemme aika innoissamme ♥♥♥

Nyt on sitten ehdotusten aika.

Mitä joulutorilla on ehdottomasti oltava meidän pöydässä? 

Mustaherukkahilloa tai poropiirasta ei kannata ehdottaa (niitä saa sitten naapuripöydistä), vaan juuri näitä meidän tyylisiä tuotteita.

(Enää puuttuu se aito joulufiilis, joka pitäisi saada ompelukoneen ääressä päälle.

Ei muuta kuin joululaulut soimaan ja glögimuki viereen?)

- Taina 

Velipojan kanssa rannalla

Terve! 

Tuossa päivänä muutama lähdettiin velipojan kanssa täältä maalta käymään isommalla kirkolla. 

Kateltiin kaapista vähän parempaa päälle ja matkustettiin linjuriautolla ihan Kajjaaniin asti. 

Äiti-kani on onneksi ommellut meille palttinapuserot ja illan kähmässä kirjonut kiikkustuolissa kummankin rinnukseen komian kuvan. Ja sarkahousut ihan laitettiin! 

Meillä oli eväät ja kaikki. Pussillinen porkkanoita ja kehvettiä termospullossa. Käytiin vähän asioilla ja kateltiin muuten vaan pitäjää. Kyllä kohokohta taisi olla se, kun pyörähdettiin Paltaniemen rannalla hetkinen päivää paistattelemassa. Otettiin siinä muutama kuva perhealbumiin tallennettavaksi. Isä lainasi kameraansa, mutta vannotti pitämään siitä hyvää huolta. Silläpä me ei sitä oikein tuolla torilla uskallettu pitää esillä. 

Oli kyllä mukava päivä, siitä jäi hyvät muistot. Näytänpä teillekin muutaman kuvan meistä. Minä olen muutaman minuutin velipoikaa vanhempi, mutta on meissä kuulemma paljon samaa näköä. 

Mitä mieltä te olette? 

Taitaa helteet olla tältä kesältä pidetty. Van ensi kesänä mennään kyllä uudelleen ja otetaan pikkusisko mukaan! 

Kirjoitteli se vanhempi veljes

Pitenee varjot osa 2

Se on taas sunnuntai. Viikon ehtoopuoli, viimeiset tunnit.

Aamulla alkaa uusi viikko, aukeaa eteen puhtain sivuin.

Eilen hautasimme setäni. Päivä oli raskas, mutta haikean kaunis. Aurinko nousi aamutuimaan ja lohdutti saattoväkeä koko päivän. Ilmassa oli kuitenkin selvä syksyn puraisu. 

Luin muistotilaisuudessa kolme runoa. Siskoni piti puheen, jossa muisteli setäämme ja heidän yhteisiä metsästysreissujaan. Setäni opetti (yhdessä isäni kanssa) pikkusiskoni metsästämään. Taivaan tarhuri korjasi tuon metsämiehen tänä syksynä toisille jahtimaille vain päivää ennen metsästyskauden alkua. Ihan niin kuin kohtalolla olisi huumorintajua. Vai ivaako lie.

Nämä runot luin: 

Tuli taivaan tarhuri katsomaan, 

joko kypsynyt olisi viljaa.

Hän vaelsi peltoa tutkien 

ja taivutti tähkiä hiljaa.

Ilo täytti tarhurin sydämen,

löysi tähkän niin kypsän ja kultaisen.

Hän hellin käsin taittoi sen,

vei mukanaan kotiin taivaiseen. 

Et ole ikiunessa, et ole poissa,

olet tuhat tuulta puistikoissa,

olet valon välke aallokossa,

 olet timantti hankien loistossa.

Et jättänyt meitä, et ole vaiti,

olet lintujen laulu taivaalla,

olet kuiskaus viljapellolla,

olet henkäys rakkaasi poskella.

Tämän runon (laulun) luin setäni lesken puolesta: 

Taas valo viiltää taivaanrantaa

se päivän yöstä erottaa.

On tullut aika pois se antaa

jota niin paljon rakastaa.

Sen järjellä me ymmärrämme:

kun toinen lähtee, toinen jää.

Vain pieni lapsi sisällämme

ei sitä tahdo käsittää.

Hyvää matkaa, hyvää matkaa

Kulje kanssa enkelin.

Hyvää matkaa, hyvää matkaa,

sinua paljon rakastin.

Niin monet kerrat tähän rantaan

olemme tulleet ennenkin.

Jättäneet kahdet jäljet santaan,

nyt yhdet vain vie takaisin.

Siis hyvää matkaa, ystäväni

en enää puhu enempää.

Tärkeimmän tiedät, ja se riittää,

muu on nyt yhdentekevää.

Hyvää matkaa, hyvää matkaa

kulje kanssa enkelin.

Hyvää matkaa, hyvää matkaa,

sinua paljon rakastin. 

- Taina 

Tähdet, tähdet

Hei!

Hankin minäkin itselleni Maria Malmströmin inspiroivan Nukkekoti Väinölän Joulu -kirjan. 

Maria oli kirjassaan tehnyt punaisen joulutähden mutta koska itse pidän enemmän valkoisista versioista niin päädyin kokeilemaan. 

Leppoisin lauantai-terveisin,

Teija

Perunateatteri

Moi!

Eilisen illan vietin perunateatterissa. 

Perunat tein taikataikinasta ja multaista ilmettä niihin saa kahvijauheesta. 

Kivvaa ja viihdyttävvää puuhaa oli tämä perunateatteri :)

T. Teija

P.S Nämä perunalaarit ovat tulossa myyntiin joulutorille :)

Pikkuisen leivontaa

Moi taas!

Viime päivät on kuulkaat leivottu, uskokaa tahi älkää. Minä kun en nimittäin ole 1:1-kokoisessa elämässä todellakaan mikään pullantuoksuinen mamma, joten olen korjannut asian tuolla mini-puolella. Meidän perheelle ei toki aina niin mukavainen juttu tämä valintani, mutta ainakin edes kupeet kiittää :))

Koska joulu tulla jollottaa (ja pikemmin kuin sitä aina uskookaan) niin leivoinpas jo joulutorttuja. Ja vähän voitaikinaviinereitä. Ja tietenkin tuoretta ruisleipää..

Osa tortuista saa ylleen sokerihunnun. Aina se on yhtä sotkuista puuhaa :)

Tortut tein fimosta, luumuhillon nestemäisestä fimosta johon sekoitin jauhettua mustaa liituväriä.
Inspiraation torttujen paistoon sain Maria Malmströmin uudesta Nukkekoti Väinölän joulu -kirjasta. 

Myös viinerit syntyivät fimosta. Raesokerina on ruokasuola. 

Ruisleivät ovat taikataikinaa. 

 Itseasiassa nämä tuotteet ovat osa myyntiartikkeleitani tämän vuoden kainuulaiselle joulutorille, 

jonne me Satteita -naisten kanssa aiomme osallistua :)

Jännittävää... :))

Muikeaa maanantaita Sinulle <3

T. Teija

Tytön tylleröitä

Heipä hei!

Kesä on vihdoin saapunut tänne meillekin. Olemme saaneet nauttia sateettomista ja lämpimistä  päivistä jo useamman päivän ajan. Ihanaa! On se vaan ihmeellistä mikä vaikutus auringon valolla ja lämmöllä on niin kasveihin kuin ihmisiinkin...

Ihmeellistä sutinaa on alkanut pihoilla näkymään, aivan kuin vasta nyt kainuulaiset olisivat heränneet kesään. Kasvihuoneessakin on alkanut rehottamaan. Ensimmäisiä kurkkuja on jo syöty ja innolla odotetaan tomaattien, chilien sekä paprikoiden kypsymistä. Jos lämmin sää jatkuu, ihan mukava sato on tulossa.

Auringon ja helteen inspiroimana tein hieman uudenlaisia tytön tylleröitä; Hildan ja Huldan. Nämä tytöt ovat pukeutuneet pellavamekkoihin, mitkä viilentävät mukavasti helteisellä säällä ;-)

Molempien rintapieliä koristavat myös ristipistokirjailut.

Hilda ja Hulda ovat tytön tylleröitä, jotka pysyvät istualtaan ilman tukea, sillä nuken sisällä on hieman riisiä painona. Siten ne napottavat hyllyn reunalla heiluttelemassa jalkojaan.

Hilda

Hulda

Hilpeä Hilda ja hulvaton Hulda toivottavat teille oikein lämmintä syksyn jatkoa...kyllä... nyt on syksy, eskarissa oli sanottu niin ja silloinhan sitä ei voi kiistää :-)

-Satu

Pieniä ikkunanpokia

Mukavaa maanantaita!

Kyllä se vaan niin on, että pitäisi aina välillä muistaa huolehtia myös itsestään. Täälläkin niskat on ihan jumissa, pää on kuin haminan kaupunki.

Niinpä otinkin tänä aamuna aikaa itselleni ja kävin hieronnassa. Voi taivas, kuinka ihana hoito olikaan. Nyt olo on kepeä kuin keijukaisella... ainakin vähän aikaa ; )

Tästä olotilasta inspiroituneena, tein muutaman mini ikkunanpoka koristeen. Ikkunanpoka aihiot sain ihaNaiselta Tainalta, joka otti ne lasten pelikorteista talteen : )

Ja tällaisiahan niistä tuli...

Aurinkoa päivääsi!

-Satu